Aamiaisella tytöt kelailivat illan tapahtumia. Mairella oli kauhea morkkis, mutta Sofia tiesi kokemuksesta, että se häviäisi lounasaikaan mennessä. Mats ehdotti ostosreissua johon Maire iloisesti yhtyi...Sofian ohimoissa jomotti sen verran, että päätti jäädä parantelemaa oloa altaalle. Pikasuihkun jälkeen Maire oli kuin uusi ihminen ja valmis toimintaan. Hän puki suuret aurinkolasit hiukan verestävien silmien peitoksi, pukeutui korkokantaisiin sandaaleihin sekä polvipituisiin housuihin. Sipaus huulipunaa ja pitkä punaiset hiukset huolettomalle ponnarille...Kokonaisuus oli jälleen kerran päitä kääntävä.

Sofia lepäsi aurinkotuolilla välillä torkkuen ja välillä jääteetä juoden. Levottomat ajatukset pyörivät mielessä. Krapulapäivänä pitäisi olla aina mies kainalossa. Kuin tyhjästä, edellisiltainen Kevin seisoi Sofian vieressä. Hän oli tullut katsomaan miten juhlaväki oli toipunut illan kekkereistä. Sofia veti Kevinin päällensä sanaakaan sanomatta ja suuteli. Kevin oli hieman ihmeissään mutta oli mukana melko pian. Kevin shortsit ja Sofian bikinit lensivät pian terassin lattialle. He eivät puhuneet mitään. Varsinainen akti ei kestänyt pitkään mutta oli sitäkin rankempi. Sofia oli kiljunut ja raapinut Kevinin selkää kuin viimeistä päivää. Jos naapuriterassilla oli ihmisiä niin heille ei varmasti jäänyt mitään epäselvyyksiä. Tämän jälkeen he pulahtivat uima-altaaseen. Samalla jo Mats ja Maire purjehtivatkin paikalle isojen ostosten kanssa. He katsoivat hieman ihmeissään alastonta pariskuntaa uima-altaalla ja rupesivat nauramaan. Maire vinkkasi silmää ja sanoi, että tiesi kyllä Sofian viehtymykset krapulapanoihin.

Aamulla heräsimme kauheaan kankkuseen ja myönsimme, että eilisillan tapahtumista ei ollut paljoakaan muistikuvia. Sangria ja poikien tekemät paukut olivat petollisia. Maire muisti, että hänellä oli ollut enemmänkin sutinaa Simonin kanssa. He olivat menneet patiolla sijaitsevalle ulkokeittiölle, joka oli sopivasti viiniköynnösten peittämä, sielä he olivat panneet tarjoiluvaunua vasten ja vaunun päällä olevat pullot olivat tippuneet särkyen kivilaatoille. Tämän jälkeen Mairen vatsaa oli ruvennut nautitut juomat ja mausteiset ruoat vääntämään ja hän oli upottanut päänsä läheiseen roskikseen ja oksentanut kaiken mahan sisällön ulos. Simon oli katsellut hölmistyneenä vieressä ja lähtenyt vähin äänin pois paikalta. Mairella oli aamulla arvatenkin kaamea morkkis. Sofialla oli mennyt Kevinin kanssa hieman romanttisemmin, he olivat kelluneet uima-altaassa tähtiä katsellen ja jutellen. Kevin oli vaikuttanut oikein mukavalta ja oli saattanut Sofian huoneelleen varhain aamulla. Sofia siis voisi hyvin näyttää naamansa talossa mutta Maire päätti pysyä visusti huoneessaan niin kauan kun viimeinenkin juhlaporukan jäsen oli lähtenyt talosta.

Kuuma ja kostea ilma iski vasten kasvoja kun astuimme lentokoneen portaita alas. Lento oli mennyt letkeissä tunnelmissa pelleillen muiden matkustajien kustannuksella.

Mats oli meitä jo portilla vastassa halauksien kera. Ai että se olikin syötävän näköinen. Siniset silmät vilkkuivat ilkikurisesti ja tyylikkäästi leikattu sänki päivettynyttä ihoa vasten...huhhuh! Täytyy tähän väliin kertoa että meidän ja Matsin välillä ei ole ikinä ollut mitään sutinaa..suhteemme on ollut aina siskoveli-asteella. Ja näin olemme sen halunneet pitääkkin.

Mats sanoi, että on järjestänyt meille tervetuliaisbileet talolla illalla. Haluaa tutustuttaa meidät ystäviinsä. Nyt äkkiä autoon ja talolle ja valmistautumaan iltaa varten.

Talo oli sellaisessa rinteessä kahdessa tasossa. Ihan mukiinmenevän näköinen, tilava piha uima-altaineen. Saimme molemmat omat huoneet talon yläkerrasta. Vaihdoimme äkkiä bikinit päälle ja ryntäsimme altaalle. Mats toi sinne ison kannullisen Sangriaa ja rupesimme vaihtamaan kuulumisia. Juttelemista ja naureskelemistä riittikin pitkästä aikaa. Sangrian myötä aloimme myös päästä lomatunnelmiin.

Mats sanoi käyvänsä asioilla ja että meidän täytyisi ruveta valmistautumaan illan kemuja varten. Vieraat tulisivat jo tunnin päästä. Nyt täytyy laittaa vauhtia töppösiin!

Väkeä tuli tasaseen tahtiin ja tunnelma oli leppoisaa. Iloista naurua kuului sieltä täältä. Muutamia mielenkiintoisiakin miestuttavuuksia illan aikana löytyi ja hykertelimme, että tästä taitaakin tulla aika antoisa loma. Viini virtasi ja jossakin  vaiheessa Maire jo hyppäsikin pöydälle tanssimaan. Mairen mukaan hyppäsi Simon, joka on paikallisessa sukelluskoulussa opettajana. Maire ei pitänyt tätä ollenkaa pahana vaan jatkoi tanssia Simonista kiinni pitäen. Sofia lähti hakemaan lisää juotavaa ja kohtasi keittiössä australialaisen Kevinin, hän on Matsin työkaveri paikallisessa yökerhossa. Kevinin katseessa oli sitä jotain.

Olemme aika kinkkisessä tilanteessa, sillä meillä molemmilla on vielä viikko lomaa jäljellä mutta olemme ihan persaukisia ja yhtäaikaisen loman järjestäminen on vaikeaa. Saimme nimittäin kutsun  yhteiseltä kaveriltamme Matsilta Ibitzalle, hänen 30-vuotis synttärijuhliin. Mats viettää sapattivapaata tällä hetkellä  sukunsa huvilalla, kyllästyttyään uraohjuksena olemiseen. Kaksi akateemista tutkintoa suoritettuaan viidessä vuodessa, vei hänestä mehut joksikin aikaa. Rikkaan perheen vesalle löytyi apu yllättävän läheltä, hänen tädin tarjottuaan, tällä hetkellä tyhjillään olevaa loistohuvilaa Matsille.

Pari päivää sitten Maire päätti lunastaa rahasto-osuutensa, vaikkakin tarkoitus oli pitää rahoja alunperin n. 3 vuotta sijoitettuna. Tilille pätkähti reilut 4 000 euroa ja sillähän jo matkustaa. Sitten laitettiin sähköpostia kammalle ja ilmoitettiin että olemme ensi viikon pois töistä. Varasimme netin kautta lennot ensi perjantaiksi. Mats lupasi tulla kentälle vastaan. Ei voi olla totta!! Me tosiaan päästää reissuun!!!

Töissä on ollut hirvittävän hiljaista ja olemme viihdyttäneet itseämme netin tsättipalstoilla. Aikaa saa kulumaan moisissa paikoissa luvattoman hyvin. Ja sitäpaitsi näyttää kokoajan siltä kun tekisimme jotain ihan oikeata työtä. Kampa, eli pomomme, käy välillä vilaisemassa kuinka tehokkaana ne tytöt taas on. Kampa on saanut nimensä siitä kun hän tulee toimistoomme niin kampaa aina samalla niitä muutamaa karvaa kaljunsa peitoksi. Se on sellaista sijaiskäyttäytymistä kun ei tiedä miten päin olis, eikä varsinkaan mitä sanois...näin me ollaan se analysoitu. Muuten on lepponen ukko, mitä nyt vähän vanhuuden höperö. Antaa meidän ainakin tuhlata arvokkaat työtunnit parhaalla katsomallamme tavalla.

Tsättäily alkoi ihan muutamalla viattomalla kokeilukerralla ja on edennyt jo ihan tapaamisasteelle saakka. Pakkohan sitä on kaikkee kokeilla ainakin kerran. Ja sitäpaitsi lehdistä saa aina lukea näistä nettituttavuuksien naimisiinmenoista yms.

Maire kirjoitteli yhden "opiskelijan" kanssa. Kaikki vaikutti ihan mielenkiintoiselta, eikä tämä heppu yhtään pahemmalta näyttänytkään. Tosin hänen lähettämänsä kuva oli hieman rakeinen.. Opiskelija halusi nähdä ja paremman ajanvieton puutteessa Maire mietti että mikä ettei. Tätä ennen oli tullut selväksi, että kyseinen henkilö opiskeli rakennustekniikkaa ja harrasti kuntosalia ja kertoi asuvansa yksiössä, varsin mukiinmenevältä siis kuulosti. Tapaamisen hetki koitti ja hieman Maire ihmetteli vähän tuoreempaa ja vanhempaa arpea kasvoissa, no voihan sitä vaikka joutua johonkin onnettomuuteen.. Illan kuluessa ja tutustuessa tästä opiskelijasta paljastuikin melko... hhhmmm... mielenkiintoisia piirteitä. Yksiö, jossa asui, oli vankiselli,  kuntosali oli vankilan punttisali ja koulussa, siis ammattikoulussa, sai käydä tiukin ehdoin lähtö- ja palaamisajan suhteen. No, tapaaminen loppui melko lyhyeen, ymmärrettävistä syistä. Jälkeenpäin vaan tuli mieleen, että niinpä oli Mairen puhelinnumero vankilan listoilla ja varmaan jotain muutakin tietoa, kenties oli puheluita kunneltukin...

Sofia oli kirjoitellut erään kivan oloisen miehen kanssa eräänä päivänä. Muutamia päiviä sen jälkeen näki tutun nimimerkin loggautuneena keskustelupalstalle. Jutut sujuivat taas hyvin yhteen ja tapaaminenkin sovittiin kahvien merkeissä. Alex oli ihan tavallisen näköinen, mutta katseessa oli jotain tulista...kesyttämätöntä. Kahvilla riitti paljon asiaa eikä kiusallisia hiljaisia hetkiä tullut. Sofia uskaltautui Alexin kyyditettäväksi kotiin saakka. Kotiparkkiksella jätettiin lyhyet heipat ja Sofia mahassa pyöri perhoset. Tuleekohan sieltä mitään viestiä? Pitiköhän se musta? No ei Sofia ehtinyt kotiovelleenkaan kun viesti tuli "Ihanan jumalainen nainen!". Tuon viestin päälle oli kiva mennä nukkumaan.